Karvaton Teräsleidi meikkaa

Leikkaukseni suoritettiin uuden vuoden aattona. Juhlimme siskojen kanssa uutta vuotta etukäteen Tapaninpäivänä tapsan tanssien muodossa, ja uuden vuoden iltana kuuntelin rakettien pauketta Töölön sairaalan neurokirurgisella vuodeosastolla. Leikkaus sujui hyvin ja pääsin kotiin jo seuraavana päivänä, sairaslomaakin sain vain kaksi viikkoa. Aivoihin asti ei tarvinnut mennä, kallosta putsattiin muutosta ja ohentunutta kallon luuta vahvistettiin paikalla joka kiinnitettiin kolmella ruuvilla. Ruuvit tuntuvat selvästi takaraivossa ihon läpi, jännää.. Patologi tutkiskeli muutosta ja totesi sen olevan vain arpikudosta. Kirurgikin sanoi ennen leikkausta ettei hän ihan ymmärrä miten muutos on diagnosoitu kasvaimeksi koska hänestä se ei sitä ole, mutta varmuuden vuoksi muutos kuitenkin siis poistettiin. Jaahas, kiitos vain pelottelusta.

Lääkkeet laitettiin tauolle leikkauksen takia, noin kuukauden verran kerkesin olla ilman. Noin viikko sitten ne aloitettiin uudelleen ja tarkoitus on nyt tämä vuosi mennä niin että joka toinen kuukausi syödään ja joka toinen ollaan tauolla. Sitten katsotaan että mikä on tilanne, pidennetäänkö kenties lääketaukoa, mikäli siis tilanne on edelleen kontrollissa. Tällä hetkellä ei näy uusia aktiivisia pesäkkeitä, olemassa olevat sen kuin hengailevat. "Mielelläänhän näitä lääkkeitä ei oikein lopeteta" eli jokseenkin elinikäinen kuuri on kyseessä, ja vaikka jossain vaiheessa lääke kokonaan lopetettaisiinkin, niin "faktahan on se että jossain vaiheessa väistämättä tauti taas aktivoituu ja lääkitys täytyy aloittaa uudelleen". Eli tässä täytyy pikkuhiljaa tyytyä siihen kohtaloon että tämä se kai on joka meikäläisen lopulta vie, toivottavasti ei kuitenkaan vielä vuosikymmeniin..

Eli tilanne näyttää hyvältä ja tässä pitäisi varmaan olla melkoisenkin positiivisilla fiiliksillä, mutta mietityttää että miten sitä oppii sitten elämään niin ettei pelkää jokaista päänsärkyä ja selkäkipua. 

Mutta akuutimmin ottaa päähän se että yhtenä kauniina päivänä muutama viikko sitten tukan lisäksi päättivät hetkessä läksiä sekä kulmakarvat että ripset. Ja yhtä kauniina päivänä ne päättivät alkaa kasvaa takaisin, eli tällä hetkellä naama ksavaa millin mittaista uutta kasvustoa. Kuka ymmärtäisi karvojen sielunelämää.. Olen ollut aina melkoisen laiska meikkaamaan, kulmakarvoille en ole tehnyt mitään, ja tavaksi on tullut sutaista pikaripsivärit naamaan bussissa matkalla töihin. Nyt meikkaamiseen tuhraantuu parhaimmillaan tunti kun yrittää meikata itselleen kasvot päähän. Kulmakarvat kerkesin onneksi pigmentoida ennen viime kesän sytostaatteja, joten pigmentointien avulla on saanut helposti piirrettyä kulmista symmetriset.

Mutta onko kukaan yrittänyt saada kajaleita ja irtoripsiä kohdilleen silmiin joissa ei ole omia ripsiä? Voin kertoa että joka aamu tulee tuikattua itseään kynällä silmään kun se lipeää luomelta.. Koska olen tosiaan jokseenkin laiska niin en ole jaksanut joka aamu ruvetakaan ripsiä liimailemaan vaan olen vain rajannut silmät mustalla. Kulmiakaan en ole tottunut piirtämään, joten jouduin tässä uudessa tilanteessa opettelemaan ihan uudenlaisia niksejä. Siksi ajattelin koota teille samanlaisten ongelmien kanssa painiville muutamia vinkkejä; 

EYE MAKEUP FOR (hairless) DUMMIES

Näin perusmeikin hallitsevana piti turvautua Googlen apuihin. Lahjakkaan Saara Sarvaksen blogista löysin hyvät ohjeet irtoripsien kiinnittämiseen. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota hyvään ripsiliimaan, olen itsekin ollut Duon ystävä jo pidemmän aikaa (kun olen joskus jaksanut juhlatilanteessa lisätä muutaman ripsitupsun omien räpsyttimien lomaan). Hyviä ripsiä olen löytänyt Eylurelta, brändiltä saa todella aidonnäköisiä 'perusripsiä' juhlavampien megapitkien räpsyttimien lisäksi. Ripsinauhaa ei tosin kannata ruveta karvattoman leikkelemään pienemmiksi osioiksi niin kuin Saara tekee, koska silloin ne on huomattavasti hankalampi saada oikeille paikoilleen. Kannattaa vain leikata päistä liika pituus pois jotta ripsinauha on oikean kokoinen.

Saaran vinkkien jälkeen etsiskelin vielä erityisesti meille karvattomille suunnattuja meikkivinkkejä, ja löysin tämän nuoren naisen YouTube-kanavan täynnä hyviä vinkkejä sekä kulmien että ripsien meikkaamiseen kuin myös turbaanien kietomiseen.

Tässä video kulmakarvojen piirtämisestä:

Kannattaa käyttää sekä kynää että puuterimaista väriä, värillä ja pensselillä on hyvä vetää kulmille ylä- ja alarajat ja täyttää sitten kulmaa kynällä vetäen lyhyitä vetoja ylöspäin, jolloin kulmiin saa feikattua karvoja eivätkä ne näytä niin pötköiltä. Kynällä kannattaa mitata myös että kulmat alkavat ja päättyvät samaan kohtaan.

Lähde: Pinterest

Karvojen piirtäminen kuten piirustukseen

Mittaa kulmakarvat samanpituisiksi.

Ja tässä video silmien meikkaamisesta:

Tuo oli itselleni hyvä vinkki että silmäluomea voi sormella vetää hieman suoraksi, jolloin kynä ei luiskahda niin helposti silmään. Nestemäinen kajali kannattaa laittaa luomelle myös siksi ettei ripsiliima koske luomeen, se saattaa herkempiä silmiä ärsyttää (vaikkakin Duoa suosittelevat myös kosmetologit). Viime kesänä ripsien pudotessa ensimmäisen kerran aloin laittaa kajalia myös silmäluomen sisäpuolelle, jolloin katseeseen tulee syvyyttä ja kajali peittää muuten vaaleaksi jäävää rajaa kun omia ripsiä ei ole:

Lähde: Pinterest

Ripsien paikalleenlaitossa käytän itse pinsettejä, koen että saan niillä ripsien sisä- ja ulkonurkat kunnolla oikealle paikalleen.

Lisäksi löysin hyvän vinkin alaripsien feikkaamiseksi. Piirrä nestemäisellä kajalilla pieniä pisteitä alaluomelle harventaen niitä kohti silmän sisänurkkaa. Sen lisäksi piirrän mustalla melko tylsällä kynällä silmien ulkonurkkiin pienet rajaukset (tylsempi kynä siksi ettei viivasta tule liian terävää). 

Tässä oma 'meikkipalettini', Macin luomiväripaleteista löytyy hyviä sävyjä myös kulmiin, apuna kannattaa käyttää ohutta kulmikasta sivellintä. (En siis tosiaan meikkausamatöörinä tiedä näille välineille mitään virallisia nimiä..) Macilta löytyy myös ohut kulmakynä, mutta vielä ohuemman täsmäaseen löysin Lancômelta (Sourcils Définis). Toisin kuin esimerkiksi videolla nähtyä kulmakynää, näitä ei tarvitse teroittaa. Sen sijaan uutta terää saa esiin kiertämällä kynää varresta. Vaikka kynät näyttävät melko ruskeilta, niiden sävy on kulmalla oikeasti hieman harmahtava, jolloin lopputulos on luonnollisempi. Siksi kannattaa käyttää nimen omaan kulmakynää, ei silmänrajauskynää. Pidän Rimmelin nestemäisestä kajalista (samasta joka videollakin nähdään), pitkään etsin kajalia jossa olisi vielä sivellin, tuntuu että nykyään kaikkiin kajaleihin on vaihdettu tussimainen pää. Sillä ei mielestäni saa yhtä siistiä ja ohutta lopputulosta.

 

Kännykällä tulee luonnollisesti todella hyvälaatuisia kuvia enkä saanut edes tarkennettua jostain syystä näitä kunnolla, mutta tässä kuvaa itselle piirretystä kulmakarvasta ja irtoripsistä.

Tässä vain sisäluomen rajaukset ilman ripsiä

Lisäksi katsetta voi kääntää silmistä huuliin herkullisen värisellä huulipunalla! :) Macilta löytyy ihania mattapunia joita on käytännössä mahdotonta saada kulumaan huulilta pois, itse joudun poistamaan kyseistä huulipunaa illan lopuksi meikinpoistoaineella.

Tarkoitus oli siitä treenikärpäsestä alun perin kirjoitella, mutta kun tämä akuutti ongelma ilmeni niin vaihdoin aihetta. Onneksi internetin ihmeellinen maailma pelasti jälleen, ja toivottavasti onnistuin tässä vähän kokoamaan teille parhaita vinkkejä yhteen osoitteeseen. :)

Ensi kertaan

- Teräsleidi